Omakuvan monet kasvot
Virhe ladattaessa noudettavuutta
Kuvaus
Taiteilijat ovat vuosisatojen ajan piirtäneet ja maalanneet itseään. Historiassa omakuva näyttäytyy taiteilijan tapana rakentaa julkista kuvaansa, esitellä taitojaan ja asemaansa. Valokuvauksen keksiminen on tuonut omakuvat kaikkialle. Nykyisin sosiaalinen media on tehnyt selfieistä osan yhteistä todellisuuttamme.
Jaksossa asetamme omakuvan suurennuslasin alle ja tarkastelemme omakuvistaan tunnettujen taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Elina Brotheruksen teoksia ja avaamme niiden merkityksiä: mitä ne kertovat tekijästään, ajastaan ja meistä katsojina.
Hyppäämme keskusteluun Kansallisgallerian asiantuntijoiden johdolla. Jaksossa vierailevat Ateneumin intendentti Marja Lahelma ja Kiasman amanuenssi Patrik Nyberg. Keskustelun juontaa laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa.
Omakuvan monet kasvot -jakso avaa kiehtovan näkökulman omakuvien monipuoliseen tulkintaan aina 1700-luvulta nykypäivään.
Teoskuvat:
Helene Schjerfbeck. Mustataustainen omakuva, 1915. Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo, Herman ja Elisabeth Hallonbladin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Elina Brotherus, Peili, 2001. Kansallisgallerian kokoelma / Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Kansallisgalleria. © Kuvasto, 2026
Ellen Thesleff, Omakuva, 1894 – 1895. Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Hugo Simberg, Omakuva, 1907. Osa sarjaa Hugo Simbergin arkiston valokuvat. Osa kokoelmaa Hugo Simbergin arkisto. Kansallisgallerian kokoelma
Joel Slotte, Ritarikokelas, 2020. Kansallisgallerian kokoelma / Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen. © Kuvasto, 2026






